Kesä 2026: Irwin
Mitä tarkoittaa olla roolissa? Onko joillain ihmisillä oikeasti legendan ominaisuuksia vai onko se toisten luoma kuva henkilössä? Miten legenda syntyy? Kuka tai ketkä tätä kuvaa hallinnoivat? Mihin me ns. kansa tarvitsemme sankareita?
Antti Hammarberg (1943–1991) eli Irwin Goodman jos kuka oli kansantaiteilija ja legenda. Veksi Salmen kanssa he muodostivat parivaljakon, joiden käden jälki näkyy ja kuuluu vielä tänäkin päivänä suomalaisen populaarimusiikin kentällä. Antti Hammarbergin ja Veksi Salmen yhdessä luoma taiteilijahahmo Irwin Goodman luotaili kansan ajatuksia ja tuntoja, aina 60-luvulta 90-luvun alkuun. Neljällä vuosikymmenellä Irwin nautti kansan suosiosta. Syviä ja hiljaisiakin kausia matkalle mahtui, mutta aina lopulta pinnalle palattiin, viimeiseen nousukiitoon asti.
Uran alkutaipaleella säveltäjä ja laulaja Irwin Goodmanin laulut joutuivat helposti Yleisradiossa soittokieltoon. Yleisradiolla oli erityisesti 1950–1970-luvuilla käytössä tiukka musiikin sensuuri, jolloin niin kutsutulle "mustalle listalle" päätyi kappaleita, joita ei saanut soittaa radiossa. Goodmanin yhteiskuntaa arvostelevat kappaleet upposivat kuitenkin kansaan kuin häkä ja suuri yleisö arvosti niin kansantaiteilijaa kuin hänen musiikkiansa. Virallinen Suomi ei ehkä niinkään. Tämä tarjosi kaksikolle asetelman kansalainen vastaan valtio, jota he monesti lauluissaan myös hyödynsivät.
Irwinin lauluilla on ja on ollut aina kuulijansa. Reteesti vaan, Riemu ja ratto, Työmiehen lauantai, Kun ei rahat riitä, Vain elämää ja monet muut kuvaavat tänäänkin 2026 monien ihmisten ajatuksia ja tunnelmia.
Heikki Paavilaisen kirjoittamassa musiikkinäytelmässä kertojan äänen saavat niin Antti/Irwin, Veksi, äiti, puolisot sekä ystävät kuin legendaariset laulut!
Tervetuloa teatteriin!
Ohjaaja
Jukka Alanko
Aavistus adventtia
Kuurina Teatterin komeljanttarit sanoin ja sävelin Sysmän Pyhän Olavin kirkossa su 30.11. klo 18. Vapaa pääsy! Kolehti Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry:lle
Kesä 2025: Elämä ikkunan takana
Leevi and the Leavings -yhtyeen musiikkiin pohjautuva kesänäytelmä on ollut Kuurina Teatterin haaveena jo pitkään, vain hyvä käsikirjoitus on puuttunut. Viime kesänä sain luettavakseni Eppu Nuotion kirjoittaman musiikkinäytelmän Elämä ikkunan takana. Tämä sytytti minut ja teatterilaiset välittömästi! Gösta Sundqvist tarkastelee maailmaa ja ihmisiä lyriikoissaan paljolti mustan huumorin läpi, elämä ei suju minkään ihmissuhdeoppikirjan mukaan, eikä olla oikein mestareita missään. Tästä huolimatta laulujen sankarit ovat jotenkin oudolla tavalla oman elämänsä sankareita. Eppu Nuotio on hyödyntänyt tätä tehdessään herkullisen käsikirjoituksen, jossa Göstan laulujen sankarit nousevat yksi toisensa jälkeen näyttämölle.
Näytelmän keskeisenä teemana on kasvu ihmisenä. Toisten ehdoilla eläneestä miehestä kasvaa itsensä hyväksynyt vakosamettihousuinen mies. Nainen huomaa pärjäävänsä omillaan, toinen uskaltautuvansa uuteen suhteeseen. Kai-pojasta kasvaa näytelmän edetessä Päivi. Naapurissa tanssii vanha neiti, joka on ymmärtänyt, kannustanut ja tukenut Kai-poikaa. Kaikki pieniä arkisia tarinoista, joista Gösta kirjoitti lauluja. Näiden laulujen pohjalta on Eppu Nuotio kirjoittanut elämänmakuisen, huumorilla höystetyn ja toiveikkaan näytelmän.
Ohjaaja, Jukka Alanko
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
Aavistus adventtia
Sysmän Pyhän Olavin kirkossa sunnuntaina 1.12.2024 klo 18. Vapaa pääsy! Kolehti Sysmän Kehitysvammaisten tuki ry:lle.
Kesä 2024:
Viisi naista kappelissa
Kuurina Teatterin kesän 2024 näytelmä ”Viisi naista kappelissa” on tragikomedia, jossa viisi naista kokoontuu siunauskappeliin saattamaan myyntimies Kalervo Räsästä hänen viimeiselle matkalleen.
Miksi juuri heidät on kutsuttu? Kun se selviää, niin alkaa myös Räsäsen elämä selvitä kutsutuille. Naisten uskomukset ja kuvitelmat, heidän toiveensa ja pettymyksensä paljastavat pala palalta miehen. Räsänen saapuu näyttämölle naisten muistojen, toiveiden ja pettymysten myötä. Millainen mies Räsänen oli?
Näytelmä kertoo viiden naisen kohtaamisesta kaikille tavalla tai toisella pidetyn miehen hautajaisissa. Räsänen on tehnyt itsemurhan, mutta ennen kuolemaansa mies on päättänyt järjestää yhteisen tapaamisen vauhdikkaan elämänsä tärkeimmille naisille. Hautajaisissa paikalla ovat vain nämä viisi naista. Naisten kohtaaminen on itse kullekin yllättävä ja ajatuksia herättävä. Miten eri tavalla he ovatkaan miehen tunteneet? Onko mies itsekään tuntenut itseään tai halujaan?
Tarjolla on viidenlaista rakkautta, mustaa huumoria ja meheviä naisrooleja!
Käsikirjoitus: Arto Seppälä
Ohjaus: Jukka Alanko
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
Kevät 2024:
Koko perheen näytelmä Pikku Prinssi
Pikku prinssi asuu Asteroidilla B 612 hoitaen huomion kipeää ruusuaan. Eräänä päivänä prinssi väsyy oikukkaaseen ruusuunsa ja päättää lähteä tutkimaan maailmaa etsiäkseen ystäviä.
Pikku prinssi tapaa matkallaan joukon aikuisia ja hämmästelee, kuinka kummallisia isot ihmiset ovat. Matkallaan hän kohtaa myös arvoituksellisen käärmeen. Pikku prinssi pettyy huomattuaan, ettei hänen ruusunsa ole ainoa maailmassa. Kohdatessaan viisaan ketun ja kesytettyään sen ystäväkseen hän oppii sitoutumisen merkityksen. Pikku prinssi käsittää ruusunsa olevan ainutlaatuinen sen ajan vuoksi, jonka hän on uhrannut ruusun hoivaamiseen. Lopulta kettu opettaa pikku prinssille tärkeän asian: ainoastaan sydämellään näkee hyvin.
Antoine de Saint-Exupéryn rakastettu klassikkosatu Pikku Prinssi.
Dramatisointi: Riikka Herva.
Ohjaus: Jukka Alanko
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
Liian paksu perhoseksi
Kesä 2023:
on humoristinen, surumielinen ja haikea rakkaustarina parista, joka hapuillen yrittää löytää yhteisen onnen. Se perustuu Sisko Istanmäen romaaniin, jonka on dramatisoinut Miika Muranen. Näytelmä on soiva draamakomedia inhimillisyydestä, heikkoudesta, vahvuudesta ja rakkaudesta.
1960-luvulle kuvitteelliseen Ruutinojan kylään sijoittuvan näytelmän musiikkina kuullaan 2000-luvun suomalaisten naisartistien lauluja, muun muassa Johanna Kurkela, Paula Vesala ja Maija Vilkkumaa.
Kaisun ja Ernin orastavaan ja hapuilevaan rakkaustarinaan tuo lisähaasteensa Ernin äiti sekä sisar Vivien. Kauppa-apulaisen työssä Kaisu tutustuu myös Ruutinojan kyläläisiin ja heidän tarinoihinsa yrittäen löytää paikkaansa ruutinojalaisena. Taustalla häilyy huoli kaupan kohtalosta ja kylän kuihtumisesta. Katsooko rakkaus kokoa? Pitääkö aina olla vahva vai saako myös heikkouden näyttää? Voiko rakkauden ja oman paikkansa löytää sieltä, mistä sitä vähiten odottaa?
Perinteinen naisihanne saa Kaisun kyydissä uusia muotoja.
Onko Kaisulla muita vaihtoehtojakuin olla rehellisesti oma itsensä?
Perustuu Sisko Istanmäen romaaniin Liian paksu perhoseksi.
Dramatisointi: Miika Muranen
Ohjaus: Jukka Alanko
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja
Käsikirjoittajat ry.
Aavistus adventtia
Musiikillinen
Hartolan kirkossa sunnuntaina 27.11.2022 klo 18.
Laskeutuminen joulunodotuksen tunnelmaan Kuurina Teatterin johdattamana. Joulun sanoma leijailee maasta taivaisiin ja aika-avaruuksiin... Lauluja on terästetty Raamatun runoudella.
VAPAA PÄÄSY!
Kolehti hartolalaisten lapsiperheiden joulumuistamisiin
Kesä 2022:
On kesäyö
Kuurina Teatteri on 30-vuotisen taipaleensa aikana esittänyt yhteensä 38 näytelmää. Rakastetuimpia ja suosituimpia vuosien varrella ovat olleet musiikkinäytelmät. Siksipä meneillään olevan 31-juhlavuoden kesänäytelmäksi oli luonnollista valita juuri musiikkinäytelmä.
Sota-ajan jälkeinen iskelmämusiikki koki uuden tulemisensa 1980-luvun puolivälissä Topi Sorsakosken ja Agentsin löytäessä toisensa. Vanhat iskelmät saivat alleen Esa Pulliaisen sovittamana beat-kompin ja rautalankasoundin. Lavat täyttyivät kuulijoista ja Topi Sorsakoski (oikealta nimeltään Pekka Tammilehto) lauloi itsensä suomalaisten sydämiin, hänen äänessään kehuttiin olevan samanlaista taikaa kuin Olavi Virralla.
”On kesäyö” -näytelmä on fiktiivinen kertomus kahden suomalaisen viihdetaiteen legendan, Olavi Virran ja Topi Sorsakosken, kohtaamisesta. Samalla kertomus kuljettaa katsojan läpi Sorsakosken elämän liittäen mukaan vaiheita Virran elämästä. Unohtumattomat sävelet, muistot ja huumori siivittävät musikaalin eloon, iloon ja elämään.
Käsikirjoitus: Heikki Paavilainen
Ohjaus: Jukka Alanko
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
